Kurkku kipeenä on hyvä valittaa

Morjesta vaan!

Koska te ootte varmaan näistä mun kirjotuksista saanu sellasen kuvan että elämä täälä on aivan mahtavaa(mitä se kyllä on) ajattelin nyt kertoa vähä googlesta lainatuilla kuvilla höystettynä mitkä asiat täälä ei oo niin mahtavaa.. toisinsanoen mikä v'tuttaa (edes vähän) :D

1. Meidän talon palohälytin

Sehän on tietysti ihan hyvä homma että se toimii, mutta ei sen tarttisi ilmottaa toimivuudestaan randomisti pärähtämällä soimaan esimerkiksi keskellä yötä. Kukaan ei varmaan rakasta sitä palohälyttimen pirinää, mutta tää meidän vekotin sais jopa sydämen tahdistimen väärille raiteille, on sen verran korvia huumaava pirinä. Aina kun se pärähtää soimaan, mä nään sieluni silmin jo sen savun leijumassa, vaikkei sitä olisikaan.. maailmanlopun meininkiä sanon minä. Ensimmäisen kerran kun se pärähti soimaan, olin keittiössä kämppiksen kanssa ja kummatkin paniikissa tutkittiin koko talo että missä palaa, ja kun tajuttiin ettei missään, yritettiin epätoivoisesti saada se pois päältä. Lopulta tajuttiin näppäillä se oikea koodi alakerrassa olevaan laitteeseen ja se sammui. Harmillista kyllä se koodi lopettaa kyllä sen palohälyttimen pirinän, mutta sitten tää koodikone pitää suhteellisen veemäistä meteliä itessäänki, ja sen poispäältä saaminen on taas oma lukunsa.. onneksi on ollut aikaa harjoitella näiden lukuisten kertojen ansioista ja nyt se onnistuu jo suhteellisen kivuttomasti.. Pahinta on kuitenkin tosiaan herätä keskellä yötä siihen pirinään ja juosta pää kolmantena jalkana alakertaan edes tajuamatta mikä iski.. Tää tapahtui viimeksi torstaina, kello tais olla 2 yöllä ja siihen oli vissiin tullu joku vika, kun joka kerta kun pistettiin se pois päältä, se alotti hetken päästä uudestaan sen pirinän, (ja tutkittiin kyllä että palaako missään) lopulta noin seittemän sydänkohtauksen jälkeen saatiin se hiljaseksi, en loppujenlopuksi edes tiedä miten, ja sitte sydänsyrjällä takasi nukkumaan ja odottamaan että soiko se taas... hyvin tuli uni joo.. Aamulla onneksi kämppis soitti jonnekin ja joku sen tuli korjaamaan, nyt vaan sormet ristissä toivomaan ettei se enää mekkaloi.. Jos mä siis en selviä takaisin Suomeen ikinä, se johtuu todennäkösesti siitä että sain lopulta kunnon sydänkohtauksen johtuen palohälyttimestä.

2. Kylmyys


Joku sielä ruudun toisella puolella saattaa nyt kuolla nauruun, mutta mun on kylmä sisätiloissa.. Joo, mun joka lähes poikkeuksetta ja aina valittaa sitä kuinka on kuuma ja hiki valuu aina sisällä.. Muiden kylmä on mulle sopiva jne.. Mutta ei täälä. Siinä vaiheessa kun oma hengitys höyrystyy omassa huoneessa, ei oo enää kivaa.. Kaikkein veemäisintä on tulla lämpösen suihkun jälkeen tänne napapiirille, kun samantien joka ainut ihokarva on pystyssä ja amerikkailaiset saattais kiitospäivänä erehtyä pistämään mut uuniin ihan vaan siksi ettei kyllä kalkkunasta erottaisi vaikka voissa paistais.. Täälä ei voisi kuvitellakaan nukkuvansa pelkässä t-paidassa, ehei, nykyisiin univermeisiin kuuluu collarit, sukat, villasukat, pitkähihainen ja fleecehuppari, se hanhenuntuvapeitto ja päiväpeitto.. ja paleltaa.. Toki mä oon jo tottunut tähän kylmyyteen, eikä se edes oo näin paha ollu vastakun muutaman viikon, aluksi täälä oli mukavan viileä. Ollaan kyllä hommaamassa nyt se öljy noihin pattereihin varmaanki tällä viikolla, ja mulla on ensiapuna sähköpatteri, jota en kyllä viitti käyttää kovin usein ettei meidän sähkölasku huimaa pilviä ens kuussa..

Tältä mä näytän yleensä öisin kun se mun päiväpeitto on ruskea ja yhtä myttyä ollaan että pysytän lämpimänä.. Suklaan syönti on saattanu vaikuttaa tuon takapuolen kokoon..

3. Sade

Okei joo suomessakin sataa ja siihen on totuttu.. muttakun täälä sataa lähes joka päivä ainakin vähän. Kerronpa vähä normi päivästä.. Annukka kattoo aamulla pihalle ja ahh, aurinko paistaa, pistämpä tennarit.. emmä varmaan tartte sateenvarjoa ku on noin hieno ilma, voisinpa pistää karvahupullisen takin tänään, lämminki on vielä, t-paita riittää. Noin puolessa välissä päivää alkaa sataa, ruokatunnilla kastuu sukat ja kengät ja sitte v*tuttaa, sateenvarjoa ei missään, tukka kiharalla ja olo on kuin uitetulla koiralla kun karvahuppu kastuu ja haiseekin vielä, kaiken lisäksi märkä takki paljaalla iholla (se t-paita) tuntuu tosi miellyttävältä.. Yks kerta menee vaan erehdyksestä ja huonosta päivästä, muttakun tätä ei oo tapahtunu vaan kerran,  mä en vaan meinaa millään tajuta että joka päivä sataa, urpo! Sitte on tosi kiva tulla työpäivän jälkeen märkänä kylmään kotiin ja toivoa että ne vaatteet kuivuis jollakin pyhällä hengellä.. hahhaha in your dreams..
Ompa se sateenvarjon muistaminenki joskus aiheuttanu noloja tilanteita.. En vissiin osaa käyttää sitä oikein ku oon pariin otteeseen sitä avatessa sohaissu jotain ohikulkijaa, raukat, ja kerran kun kävelin sateessa käymään Queens universityllä, tajusin vasta vähä turhan myöhään että pitelen sitä sateenvarjoa vieläki pään päällä vaikka sisällä nyt ei tunnetusti sadakaan.. Nopea tarkistus osoitti että kyllä, aika moni näki ja naurattihan niitä.. mua itketti.. :D

Niimpä..

4. Lehdet maassa

Tää ei nyt kuulosta mitenkään erityisen pahalta, nätin näkösiähän ne on, poutasäällä, mutta jos palataan valitukseen numero kolme, saadaan aikaan hyvin tappava kombinaatio. Tappava se on siinä vaiheessa kun kyseessä on leikattu polvi.. turhan usein mä unohdan kävellä varovasti, ja sitte ku astut väärän lehden päälle niin se on tervemenoa ja polvi kiittää.. Kertaakaan en oo maahan asti tossahtanu, mutta ohikulkijoilla on varmaan ollu hauskaa ku mä oon liukastellu sileäpohjaisilla tennareilla pitkin katuja se kyseinen märkä karvahuppu päässä ja manannu suomeksi.. Yleensä sitä toivoo ettei kukaan nää, mutta täälä ei oo toivoakaan :D Mä voisin hyvin kuvitella itteni siihen elokuvissa hyvin yleiseen tilanteeseen, kun kaks tyyppiä käveleskelee ja juttelee, ja yhtäkkiä se toinen häviää kuvasta kun se on liukastunu johonki.. nään sieluni silmin itteni turvallani maassa takki märkänä ja polvi paskana, mahdollisesti vielä märkiä lehtiä naamassa ynnä muuta vastaavaa.. nolojen tilanteiden kuningas kun on olen..

 

5. Pyykit

Meidän pesukone ei oikeen toimi täällä, ja vaikka toimiskin, mulla ei oikeen oo tilaa missä kuivata niitä pyykkejä, ja vaikka tilaa olis, täälä on sen verran kylmä ettei ne kuivuisi, ja pihalla sataa joten se olis plusmiinusnolla. Olen siis kehittänyt ratkaisun ja kiikutan kiltisti pyykkini pesulaan.. kuulostaa unelma ratkaisulta, eikö? No ei, kun raahaat kahden viikon pyykit ensin työpaikalle ja sen jälkeen pesulaan joka ei kovin lähellä oo, ja mahdollisesti vielä sateella, ei oo hauskaa.. Varsinkin kun ne pyykit pitää vielä  hakea samana päivänä sieltä.. mä vihaan aina valmiiksi sitä päivää kun tajuan ettei mulla oo enää sukkia ja pyykit pitää viedä.. Ensin sä uhraat niille pyykeille sun ruokatunnin ja sen jälkeen sä joudut vielä töiden jälkeen raahautua sinne pesulaan hakemaan niitä, ketuttaa.. Kaikenlisäksi niiden huuhteluaine haisee ihan hirveelle, mutta en varmasti kävele enää yhtään kauempana olevaan pesulaan yhden huuhteluaineen takia.. Mun pahin pelko niiden pyykkien kanssa on se että mä liukastun sen pussin kanssa johonki lehteen ja mun likaset alusvaatteet lentelee pitkin maita ja mantuja.. mä voin vaan rukoilla ettei näin tuu koskaan käymään.. Kiitos siis äitille joka on aina pessy mun pyykit kotona <3

6. Legginsit housuina


Viimesimpänä mutta ei vähäisimpänä, legginsit housina.. hrrr... joka päivä tekis mieli moneen moneen otteeseen huutaa kadulla että "leggings are not pants so cover your ass!!!" mutta en kuitenkaan viitti.. Täälä ei vissiin oo koskaan kuultu pitkistä paidoista tai farkuista, kun lähes joka neljännellä vastaantulijalla näkyy joko kamelinvarvas, alkkarit läpi tai sitte ne sukkahousut tai legginsit on ihan muuten vaan niin syvällä persvaossa että luulis jo sattuvan.. Joskus kyllä itkettää ku kattoo että ompas nätti likka ja sit vilkasee navan alapuolelle (kuulostipas härskiltä) ja sielä on jotku trikoofarkkufeikki legginssit jotka näyttää enemmän kulahtaneilta kalsareilta ku julkisella paikalla pidettäviltä housuilta.. hyi stana.. :DD Mä voisin ehkä justiin ja justiin ymmärtää paksut mustat legginsit housina joillain super laihoilla, mutta kun ne ei vaan imartele yhtään jos ihmisellä on vähänkään jotain ylimäärästä jossain.. Eli sitte ku mä joskus joudun tulemaan täältä kotiin jonkun aivopierun saaneena, ja näette ku mun takataskuton takapuoli hyllyy jossain ohuissa legginseissä lyhyen paidan kera, lyökää, pliis...

Pienet ne on murheet, mutta pitihän sitä nyt vähä pinnistellä ja yrittää valittaa jostakin.. Nää ei tosiaan oo mitenkään ylitsepääsemättömiä juttuja, paitsi ehkä toi palohälytin nimittäin se pärähti kesken kirjotuksen soimaan.. Nyt ajattelin lähteä keittelemään teetä kipeään kurkkuuni ja tunnin päästä suuntana olis elokuvateatteri. Adios amigos :)